15 - 21 of 21
rss atomLink to result list
Permanent link
Cite
Citation style
  • apa
  • ieee
  • modern-language-association-8th-edition
  • vancouver
  • Other style
More styles
Language
  • de-DE
  • en-GB
  • en-US
  • fi-FI
  • nn-NO
  • nn-NB
  • sv-SE
  • Other locale
More languages
Output format
  • html
  • text
  • asciidoc
  • rtf
  • Rottem Krangnes, Lars
    Eamiálbmogat ja demeansa Davviriikkain2019Report (Other (popular science, discussion, etc.))
    Abstract

    Davviriikkalaš oktasašbargu sosiálapolitihkalaš áššiin eamiálbmotperspektiivvaš lea buorre ovdamearka davviriikkalaš ávkkis. Lea sáhka viehka unna joavkkuin, riikkain gos viehká dávjá juhket hástalusaid vuorastuvvan álbmogiin, vánes bargoveahka ja viiddes geográfalaš gaskkat.

    Davviriikkaid oktasašbargu demeanssaáššiin, dan man Davviriikkaid čálgoguovddáš koordinere, lea ihtán dárbu háhkat máhttovuođđulinja, systematiseret vásáhusaid lonohallama ja cegget arena gos digaštallá mii lea buorre dikšu ja fuola lea sámiide ja inuihtaide main lea demeansa.  Dutkamat leat váilevaččat evideansavuođus máhtut dikšumis ja fuolas sámiide ja inuihtaide main lea demeansa, muhto sihke Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruonáeatnamis lea muhtin bijut ja dutkanprošeavttat jođus.

    Dán raporttas leat čohkken gávnnahemiid ja evttohusaid mat bohtet joavkobarggus dan vuosttaš davviriikkalaš konfereanssas eamiálbmogiid ja demeanssa fáttas. Konfereansa lágidii Davviriikkaid čálgoguovddáš, Region Jämtland Härjedalen ja sámi ávvojahki, Staares čakčat 2018.  Loahppabohtosiidda ja evttohusaide gullet ovdamearkka dihte dasa makkár geavatlaš bijuid ja rievdadusat leat dárbbašlaččat vai olbmot eamiálbmotduogážiin ja demeanssain máhtáše oažžut buoret doarjaga ja bálvalusa davviriikkalaš gielddain, man láhkái mii máhttit juohkit máhtuid gielddaid ja leanaid rastá, dahje man láhkái implementeret ođđa dieđuid geavatlaččat. Bargojoavkku oaivilat leat čohkkejuvvon Davviriikkaid čálgoguovddážis, muhto dain eai leat vuoruheamit eaige ávžžuhusat min bealis.

    Davviriikkaid čálgoguovddáža bargogohččun lea buktit oasi bijuid ovdáneapmái čálggus Davviriikkain dakko bokte ahte čohkket ja juogadit dieđuid ja hukset arenaid fierpmádagaide ja dutkanovttasbarggus. Giđđat jagis 2019 vuođđuduvvui davviriikkalaš fierpmádat eamiálbmogiid ja demeanssa váras, das leat olis eiseválddiid ovddasteaddjit, dutkit ja hárjehallit dikšun- ja fuollaámmáhiin, Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruonáeatnamis.

    Dát raporta lea jurddašuvvon leat vuođđun digaštallamiin movt vuoruhit davviriikkalaš oktasašbarggu eamiálbmogiin ja demeanssain, ja báikkálaš ja sisriikkalaš digaštallamiidda bijuid birra gielddaid ja nationála dásis. Evttohusaid duogáža addin dihte raporta álggahuvvo čilgemis máhttodili eamiálbmogiin ja demeanssas.

  • Rottem Krangnes, Lars
    Nordic Council of Ministers, Nordic Welfare Centre.
    Alkuperäiskansat ja dementia Pohjoismaissa2019Report (Other (popular science, discussion, etc.))
    Abstract [fi]

    Hyvä esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen hyödyistä on pohjoismainen yhteistyö sosiaalipoliittisissa kysymyksissä koskien alkuperäiskansoja. Tässä yhteistyössä on mukana pieni joukko maita, joilla on suurelta osin yhteisiä haasteita, kuten väestön ikääntyminen, henkilöresurssien puute ja suuret maantieteelliset etäisyydet.

    Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen koordinoima dementiayhteistyö on tuonut esiin tarpeen luoda tietopohja ja vaihtaa kokemuksia säännöllisesti. Lisäksi on tarve perustaa alusta, jolla voidaan keskustella siitä, mitä kaikkea muistisairaiden saamelaisten ja inuiittien hyvä hoito ja hoiva pitävät sisällään. Muistisairaiden saamelaisten ja inuiittien hoitoa ja hoivaa koskeva tutkimus ja näyttöön perustuva tieto on puutteellista, mutta aloitteita ja tutkimushankkeita on käynnissä jonkin verran niin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa kuin Grönlannissa.

    Tässä raportissa esitetään yhteenveto työryhmien päätelmistä ja ehdotuksista, jotka laadittiin ensimmäisessä pohjoismaisessa alkuperäiskansoja ja dementiaa käsitelleessä konferenssissa. Konferenssin järjestivät Öresundissa (eteläsaameksi Staare) vuoden 2018 syksyllä Pohjoismainen hyvinvointikeskus, Jämtlandin ja Härjedalenin alue sekä saamelaisten juhlavuosi Staare 2018. Konferenssin loppupäätelmät ja ehdotukset käsittelivät muun muassa tiedon jakamista maiden välillä sekä uuden tiedon soveltamista käytäntöön. Ehdotuksissa esitettiin konkreettisia toimia ja muutoksia, joita tarvittaisiin, jotta alkuperäiskansataustaiset ja muistisairaat henkilöt voisivat saada parempaa tukea ja palvelua pohjoismaisissa kunnissa. Työryhmien työskentely perustui Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen laatimiin näkökulmiin. Näkökulmat eivät kuitenkaan välttämättä edusta Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tärkeysjärjestyksiä tai suosituksia asiassa.

    Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen tehtävänä on olla mukana edistämässä hyvinvointialan kehitystä Pohjoismaissa kokoamalla ja levittämällä tietoa sekä luomalla mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja tutkimusyhteistyölle. Vuoden 2019 keväällä perustettiin uusi pohjoismainen dementian ja alkuperäiskansojen verkosto, jossa on mukana viranomaisedustajia, tutkijoita ja ammatinharjoittajia hoito- ja hoiva-aloilta Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Grönlannista. Tämän raportin tarkoituksena on luoda perusta painopistealueille, joiden pohjalta keskustelua tulisi paikallisesti ja eri maissa kunnallisella ja kansallisella tasolla käydä alkuperäiskansoista ja dementiasta, näihin liittyvistä ensisijaisista tavoitteista ja kansallisen tason toimenpiteistä. Ehdotusten taustaksi kerrotaan raportin alussa lyhyesti alkuperäiskansoja ja dementiaa koskevasta tämänhetkisestä tiedosta.

  • Rottem Krangnes, Lars
    Nordic Council of Ministers, Nordic Welfare Centre.
    Indigenous peoples and dementia in the Nordic region2019Report (Other (popular science, discussion, etc.))
    Abstract [en]

    Collaboration on social policy issues from the perspective of indigenous peoples is a good example of Nordic added value. The communities served by the policies are relatively small and live in countries that, to a large extent, share common challenges such as ageing populations, personnel shortages and large geographic distances.

    In the field of dementia, the Nordic countries’ collaborations are coordinated by the Nordic Welfare Centre. Said collaborations have demonstrated a need to: establish baseline knowledge; systemise exchanges of findings; and, create an arena for discussing what is good care and welfare for Sámi and Inuit dementia sufferers. As regards said care and welfare, there is a lack of research and evidence-based knowledge. However, certain initiatives and research projects are under way in Finland, Norway, Sweden and Greenland.

    This report summarises conclusions and proposals from group work at the first Nordic conference on indigenous peoples and dementia. Jointly organised by the Nordic Welfare Centre, Region Jämtland Härjedalen (Jïemhten Herjedaelien Dajve in South Sámi) and Staare 2018 (an event celebrating a Sámi centenary), the conference was held in Östersund (Staare in South Sámi) in autumn 2018. Amongst other things, this report covers: the concrete measures and changes necessary for indigenous dementia sufferers to receive better support and service in Nordic municipalities; how knowledge can be shared across municipalities and countries; and, how new knowledge can be implemented in practice. Although compiled by the Nordic Welfare Centre, the working groups’ views do not express any prioritisations or recommendations on the centre’s part.

    The Nordic Welfare Centre has been assigned the task of contributing to the development of welfare measures in the Nordic countries. This is to be done by: compiling and spreading knowledge; and, creating arenas for networks and research collaborations. In spring 2019, a new Nordic network was established in the field of indigenous peoples and dementia. It comprises public authority representatives, researchers and care and welfare professionals in Finland, Norway, Sweden and Greenland. This report is intended as input for: discussions on prioritisations in Nordic collaborations centred on indigenous peoples and dementia; and, local and national debates on measures at municipal and national levels. To provide some background to the proposals, the report begins by sketching out the present state of knowledge in respect of indigenous peoples and dementia in the Nordic region.

  • Rottem Krangnes, Lars
    Nordic Council of Ministers, Nordic Welfare Centre.
    Urfolk och demens i Norden2019Report (Other (popular science, discussion, etc.))
    Abstract [sv]

    Nordiskt samarbete om socialpolitiska frågor i ett urfolksperspektiv är ett bra exempel på nordisk nytta: Det handlar om relativt små grupper, i länder som i stor utsträckning delar utmaningar som en åldrande befolkning, personalbrist och stora geografiska avstånd.

    De nordiska ländernas samarbete på demensområdet, som koordineras av Nordens välfärdscenter, har visat på ett behov för att etablera en kunskapsbaslinje, systematisera erfarenhetsutbyte och skapa en arena för att diskutera vad som är bra vård och omsorg för samer och inuiter med demens. Det råder brist på forskning och evidensbaserad kunskap om vård och omsorg för samer och inuiter med demens, men både i Finland, Norge, Sverige och Grönland pågår vissa initiativ och forskningsprojekt.

    Denna rapport sammanfattar slutsatser och förslag från grupparbete på den första nordiska konferensen om urfolk och demens. Konferensen anordnades i Östersund (Staare) hösten 2018 av Nordens välfärdscenter, Region Jämtland Härjedalen och det samiska jubileumsåret Staare 2018. Slutsatserna och förslagen handlar till exempel om vilka konkreta insatser och förändringar som behövs för att personer med urfolksbakgrund och demens ska få bättre stöd och service i nordiska kommuner, om hur vi kan dela kunskap på tvärs av kommuner och länder eller om hur ny kunskap kan implementeras i praktiken. Arbetsgruppernas synpunkter är sammanställda av Nordens välfärdscenter, men uttrycker inte någon prioritering eller rekommendation från vår sida.

    Nordens välfärdscenters uppdrag är att bidra till utvecklingen av insatserna på välfärdsområdet i Norden genom att sammanställa och sprida kunskap och skapa arenor för nätverk och forskningssamarbete. Våren 2019 etablerades ett nytt nordiskt nätverk på området urfolk och demens, med myndighetsrepresentanter, forskare och praktiker inom vård- och omsorgsprofessioner, från Finland, Norge, Sverige och Grönland.

    Denna rapport är tänkt som ett underlag för diskussion om prioriteringar i nordiskt samarbete kring urfolk och demens, samt för debatt lokalt och i länderna om insatser på kommunal och nationell 6 nivå. För att ge en bakgrund till förslagen inleds rapporten med en ingång till kunskapsläget kring urfolk och demens.

  • Wrede-Jäntti, Matilda
    Nabo – ungas röster om social inkludering i Finland2020Book (Other academic)
    Abstract [sv]

    Nabo är ett projekt som lanserades under det svenska ordförandeskapet i Nordiska ministerrådet 2018. Projektet leds av den svenska Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor under perioden 2018-2020 och syftar till att synliggöra nordiska ungdomars perspektiv på social inkludering. Unga människors röster hörs i frågor om deras liv. Och baserat på den kunskapen kommer de att ges möjligheten att delta i och påverka politiska beslut. Ungdomarna uppmanas att beskriva sin vardag och hur de upplever sina möjligheter och hinder. Från deras berättelser bygger Nabo ett ramverk av framgångsfaktorer för social inkludering i Norden. Den här rapporten bygger på fokusgruppsintervjuer med unga på olika platser i Finland. Liknande studier genomförs i de andra nordiska länderna, på Färöarna, Grönland och Åland.

  • Ingemann, Christine
    et al.
    Lundblad, Arnaruluk
    Larsen, Christina Viskum Lytken
    Nabo – unges stemmer om social inklusion på Grønland2020Book (Other academic)
    Abstract [da]

    Nabo er et projekt, der blev lanceret under det svenske formandskab i Nordisk Ministerråd 2018. Projektet ledes af den svenske Myndigheten för ungdoms- och civilsamhällesfrågor i perioden 2018-2020 og sigter mod at skabe nordiske unges perspektiver på det sociale inklusion. Unges stemmer høres i spørgsmål om deres liv. og baseret på denne viden, får de muligheden for at deltage i og påvirke politiske beslutninger.

    Unge mennesker bliver bedt om at beskrive deres hverdag og hvordan de oplever deres muligheder og forhindringer. Fra deres historier bygger Nabo en ramme af succesfaktorer for social integration i de nordiske lande.

    Denne rapport er baseret på fokusgruppeinterviews med unge mennesker forskellige steder i Grønland. Lignende undersøgelser gennemføres i de andre nordiske lande på Færøerne og Åland.

  • Friis Proschowsky, Gunnar
    et al.
    Danish Nature Agency.
    Rusanen, Mari
    Luke.
    Tollefsrud, Mari Mette
    NIBIO.
    Sigurgeirsson, Adalsteinn
    Icelandic Forest Service.
    Kroon, Johan
    Forestry Research Institute of Sweden.
    Black-Samuelsson, Sanna
    Swedish Forest Agency.
    Fjellstad, Kjersti Bakkebø
    Nordic Council of Ministers, NordGen.
    Solvin, Thomas
    Nordic Council of Ministers, NordGen.
    Hagalid, Birgit
    Nordic Council of Ministers, NordGen.
    Genetic Conservation of Forest Trees in the Nordic countries2020Report (Other (popular science, discussion, etc.))
    Abstract [en]

    The importance of conservation of forest genetic resources is widely recognized and efforts are needed on national, Nordic, European and global levels. The Nordic countries cooperate on exchanging information for the conservation of forest genetic resources through NordGen Forest, under the Nordic Genetic Resource Centre.

    The forest genetic resources are valuable at many levels and are critical for long-term forest sustainability in a changing climate. Consequently, the present and future human use of the ecosystem services provided by the forests depends on the genetic resources. The key objective of genetic conservation is to maintain the adaptive diversity of forest tree populations. Genetic diversity ensures that forest tree populations, and consequently species, adapt to and evolve under changing environmental conditions. Genetic diversity also provides resilience to pests and diseases, and by this maintains forest vitality.

    The aim of this report is to highlight the status of forest gene conservation in the five Nordic countries, how the conservation of forest genetic resources is implemented, as well as strengths and challenges ahead. The report focuses mainly on in situ conservation of forest trees, based on the agreed minimum requirements within the European Forest Genetic Resources Programme (EUFORGEN). Other types of gene conservation are described in general and are addressed for some countries, but not in a systematic comparative way and the level of detail may vary among countries. The commitments to implement the FAO Global Plan of Action for Forest Genetic Resources and the Pan-European strategy for genetic conservation of forest trees lie at the national level.

    Countries in the Nordic region do however support and complement each other when it comes to conserving genetic diversity. There is a need to further develop the European work at the Nordic and national level, including the development of more specific climatic zoning to assess the genetic diversity conserved. There is also a need for a systematic evaluation of how the so called Genetic conservation units (GCU) established under the European programme cover the species genetic diversity in the Nordic region. Evaluation, identification of conservation gaps, as well as characterisation of genetic variation captured by the GCU units, could be further developed in cooperation on a Nordic level.

    There is a question whether traditional in situ conservation efforts are enough to secure the genetic resources against future challenges, including climate change and pests and diseases. Cryo preservation and assisted migration have been mentioned as additional measures for some genetic resources at stake. The question on how to proceed and make the work as resilient as possible for the future, needs to be discussed at a Nordic and European scale.

    This document has been developed by the NordGen Forest Working Group on Genetic Resources, together with the secretariat of NordGen Forest .