Pohjoismaiden neuvosto teetti vuonna 1993 tutkimuksen, jossa selvitettiin pohjoismaisen yhteistyön tunnettuutta ja yhteistyöhön liittyviä kansalaisten asenteita. Tuolloin vain Tanska oli EU:n jäsenenä, kun taas Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa keskusteltiin jäsenyydestä. Kuten tiedämme, Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin vuonna 1995, ja Norja sekä Islanti tulivat mukaan yhteistyöhön ETA-sopimuksen välityksellä. Sittemmin EU:hun ovat liittyneet myös Baltian maat ja Puola 1. toukokuuta 2004, ja nyt eletäänkin poliittisesti muuttuneessa Pohjois-Euroopassa.Tämän vuoksi on ollut kiinnostavaa teettää pohjoismaisen yhteistyön tunnettuudesta uusi tutkimus, josta voidaan havaita muutokset vuoden 1993 lukuihin nähden. Jotkut lukijat keskittyvät kenties oman kotimaansa lukuihin, mutta minua ilahduttaa Pohjoismaiden neuvoston johtajana se, että Pohjoismaiden neuvoston ja sisarjärjestömme Pohjoismaiden ministerineuvoston tunnettuus on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa. Hyvää on myös se, että yhä suurempi osa väestöstä pitää Pohjoismaiden neuvostoa ja Pohjoismaiden ministerineuvostoa tärkeinä kansainvälisen yhteistyön kansallisina toimijoina.Tutkimuksessa on myös Pohjoismaiden poliitikkoja kiinnostavia lukuja. Tuloksista ilmenee, että Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toivotaan yleisesti keskittyvän pohjoismaalaisten arkea parantaviin hankkeisiin.