Pohjoismaiden ministerineuvosto on pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön keskeinen areena. Ministerineuvoston toiminta kulttuurialalla on yhteydessä muuhun viralliseen ja epäviralliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Globaalisti Pohjolan tulee olla jatkossakin edelläkävijä luovana ja avoimena taide- ja kulttuurialueena.

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulee vaalia pohjoismaista kulttuuriperintöä historian, kulttuurin ja kielten aloilla jatkuvuuden turvaamiseksi. Työhön tulee sisällyttää myös uudet kulttuuriilmaukset ja suuntaukset. Muutokset muun muassa kulttuuri- ja taidealojen toimintaedellytyksissä, väestön koostumuksessa sekä tekniikan alalla edellyttävät joustavuutta ja uusiutumista. On tärkeää, että kulttuuripolitiikkaa suunnitellaan ja toteutetaan keskeisen ja ajankohtaisen faktatiedon ja tutkimuksen perusteella.

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön perusedellytys on pohjoismaisen hyödyn periaate, jonka mukaan yhteistyötä tehdään alueilla, joilla Pohjoismailla on yhteisiä etuja tai haasteita. Kokemustenvaihto, osaaminen ja verkostoituminen tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet tehokkuudelle ja kehitykselle.

Kulttuuriyhteistyön tulee edistää kestävää kehitystä. Se tarkoittaa yhteisiä ponnisteluja kohti osallistavaa, saavutettavaa ja tasaarvoista kulttuuria ja taidetta, joka haastaa normit ja arvot ja vahvistaa ihmisten merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Laajasti ankkuroitu kulttuuriyhteistyö kehittää pohjoismaalaisten yhteisöllisyyttä ja keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaa siten osaltaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Maailmalla ollaan erittäin kiinnostuneita pohjoismaisesta mallista, taiteesta ja kulttuurista. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulee korostaa demokratiaa, sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä sekä kansainvälisissä että alueellisissa yhteyksissä.