Change search
CiteExportLink to record
Permanent link

Direct link
Cite
Citation style
  • apa
  • harvard1
  • ieee
  • modern-language-association-8th-edition
  • vancouver
  • Other style
More styles
Language
  • de-DE
  • en-GB
  • en-US
  • fi-FI
  • nn-NO
  • nn-NB
  • sv-SE
  • Other locale
More languages
Output format
  • html
  • text
  • asciidoc
  • rtf
The Importance of Social Capital in Later Life: Mental Health Promotion and Mental Disorder Prevention among Older Adults
Nordic Council of Ministers, Nordic School of Public Health NHV. THL National Institute for Health and Welfare, Mental Health Promotion Unit, Vaasa, Finland.
2012 (English)Doctoral thesis, comprehensive summary (Other academic)
Abstract [en]

Background Mental health problems among older adults are a central public health problem. Depressive disorders are among the most prevalent mental disorders in later life. Maintaining good health and experiencing well-being in later life are important for the growing population of older adults, enabling them to enjoy life and participate in society for longer.

Aims The overall aim of the thesis is to examine how mental health and mental well-being can be promoted and how the incidence and prevalence of depressive symptoms and disorders can be prevented among older adults. The specific aims of the included studies are to examine the associations between mental ill-health (depression and psychological distress) and social capital among older adults, as well as to collect and evaluate the effect of psychosocial interventions for the primary prevention of depressive disorders. Another specific aim is to provide a better understanding of how social capital influences the experienced mental well-being among older adults.

Methods Population-based survey data collected in Finland and Sweden in 2008 and 2010 were used and logistic regression analyses were conducted to examine the associations between depression and psychological distress among older adults (65+) and various social capital components. A systematic review and meta-analysis were conducted to evaluate the effect of psychosocial interventions on depressive symptoms, functional level and quality of life. Furthermore, two independent sets of qualitative data material – collected through two focus group interviews and an open-ended question included in a Finnish population-based survey from 2008 – were used in order to identify views on the causal mechanisms between mental well-being and social capital in later life (60+).

Results Restricted social networks with regard to both quantity and quality aspects were found to associate with depression and psychological distress in later life as defined in this thesis. Low structural and cognitive social capital are both significant depression covariates in older adults, although the findings were somewhat inconclusive from the association studies. Low frequency of social contacts with friends and neighbours and experienced mistrust in friends were all significantly related to depression, while no statistically significant connection was found between depression and experienced mistrust in neighbours. Further, restricted access to instrumental social support was statistically significantly associated with depression, while other cognitive components of social capital, such as experienced general mistrust, as well as having a limited number of people to count on or who are concerned about you were significantly associated with psychological distress. In addition, based on both quantitative and qualitative data the findings of this thesis highlight the effectiveness and subjective importance of social activities for the maintenance of mental health and well-being among older adults. The social activities are an important mental health resource among older adults because of the accompanied sense of belonging to a social group, as well as feelings of purpose with regard to everyday life and hope for the future. The social activities evaluated in the systematic review and meta-analysis significantly reduced depressive symptoms when compared to no-intervention controls. However, the systematic review also revealed the scarce research base of psychosocial interventions, as only a small number of studies were included and many were characterised by a small or no effect.

Conclusions The findings illustrate the need to actively maintain the social networks and interactions of older people in order to promote mental health and prevent mental ill-health. Older people experiencing low-level social capital are more likely to suffer from mental ill-health and this risk group should have access to initiatives that empower social networking and a maintained rich social life. In addition, the findings highlight the significant potential of psychosocial interventions as they support active and healthy ageing when appropriately implemented

Abstract [sv]

Bakgrund Psykisk ohälsa hos äldre är ett viktigt folkhälsoproblem. Depressiva syndrom utgör ett av de vanligast förekommande psykiska funktionshindren. Det blir allt viktigare att hälsan och välbefinnandet upprätthålls i den växande äldre befolkningen, eftersom det möjliggör för de äldre att längre upp i åldrarna njuta av livet och att vara delaktiga i samhället.

Syfte Avhandlingens övergripande syfteär att studera hur psykisk hälsa och psykiskt välbefinnande kan befrämjas och hur uppkomsten och förekomsten av depressiva symptom och sjukdomar kan förebyggas hos äldre. De specifika syftena för studierna inkluderade i avhandlingen är att undersöka sambanden mellan psykisk ohälsa (depression och psykisk belastning) och socialt kapital hos äldre personer, samt att samla in och utvärdera effekten av olika psykosociala interventioner för primärprevention av depressiva syndrom. Ett annat specifikt syfte är att ge en bättre förståelse för på vilket sätt socialt kapital påverkar det upplevda psykiska välbefinnandet hos äldre.

Metod Befolkningsbaserade enkätdata insamlade i Finland och i Sverige år 2008 och 2010 användes och logistiska regressionsanalyser utfördes för att undersöka sambanden mellan depression och psykisk belastning hos äldre personer (65+) och olika komponenter av socialt kapital. En systematisk litteraturöversikt och meta-analys sammanställdes för att utvärdera effekten av olika psykosociala interventioner på depressiva symptom, funktionsförmåga och livskvalitet. För att identifiera kausala mekanismer mellan socialt kapital och psykiskt välbefinnande hos äldre (60+) användes dessutom två oberoende kvalitativa datamaterial – insamlade med hjälp av två fokusgruppintervjuer och en öppen fråga som ingick i den finländska befolkningsenkäten från 2008.

Resultat Kvantitativt och kvalitativtbegränsadesociala nätverk står i samband med depression och psykisk belastning bland äldre så som dessa definieras i avhandlingen. Lågt strukturellt och kognitivt socialt kapital står båda signifikant i samband med depression hos äldre, även om forskningsresultaten från sambandsstudierna var något osamstämmiga. Låg frekvens av social kontakt med vänner och grannar och upplevd misstro till vänner hade alla ett statistiskt signifikant samband med depression, medan man inte kunde hitta något signifikant samband mellan depression och upplevd misstro till grannar. Dessutom hittades ett statistiskt signifikant samband mellan begränsad tillgång till instrumentellt socialt stöd och depression, medan andra komponenter av kognitivt social kapital – så som att uppleva generell misstro, att ha få personer man kan lita på, samt att uppleva ett begränsat intresse från omgivningen för vad man gör – kunde kopplas till psykisk belastning. I tillägg betonar avhandlingsresultaten, som är baserade på både kvantitativa och kvalitativa data, effekten och den subjektiva nyttan av sociala aktiviteter för upprätthållandet av den psykiska hälsan och välbefinnandet hos äldre personer. De sociala aktiviteterna är en viktig resurs för den psykiska hälsan bland äldre därför att de ger en känsla av tillhörighet till en social grupp, samtidigt som de ger mening till vardagslivet och en känsla av hopp för framtiden. De sociala aktiviteter som utvärderades i den sytematiska översikten och meta-analysen minskade signifikant de depressiva symptomen, jämfört med kontrollgrupperna. Den systematiska översikten pekar emellertid också på bristen på forskning om psykosociala interventioner, eftersom få studier kunde inkluderas och dessa kännetecknades dessutom av en liten eller av avsaknad av effekt.

Slutsatser Avhandlingens resultat illustrerar behovet av att aktivt upprätthålla de äldres sociala nätverk och interaktion för att främja deras psykiska hälsa och förebygga psykisk ohälsa.Äldre som har ett begränsat socialt kapital löper större risk för att lida av psykisk ohälsa och därför bör denna riskgrupp ha tillgång till insatser som stöder uppbyggandet och upprätthållandet av sociala nätverk och ett rikt socialt liv. I tillägg visar avhandlingen på den stora potential som psykosociala interventioner har med tanke på att de kan stödja ett aktivt och hälsosamt åldrande om de används på rätt sätt

Abstract [fi]

Tausta Ikäihmistenmielenterveysongelmat ovat keskeisiä kansanterveysongelmia. Masennus on iäkkäiden yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Hyvän terveyden ja koetun hyvinvoinnin säilyttäminen myöhemmällä iällä ovat tärkeitä yhä suurenevalle ikääntyvälle väestölle, koska ne mahdollistavat elämästä nauttimisen ja yhteiskuntaelämään osallistumisen pidempään.

Tavoitteet Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia miten mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää ja miten ikäihmisten masennusoireiden ja -häiriöiden ilmenemistä ja esiintyvyyttä voidaan ehkäistä. Väitöskirjaan sisältyvän tutkimuksen erityinen tavoite on tarkastella iäkkäiden aikuisten mielenterveysongelmien (masennus ja psyykkinen kuormittuneisuus) ja sosiaalisen pääoman välistä suhdetta sekä kerätä ja arvioida psykososiaalisten interventioiden vaikutuksia ikääntyneiden masennushäiriöiden primaarissa ehkäisyssä. Toinen tutkimuksen erityinen tavoite on lisätä ymmärrystä siitä, miten sosiaalinen pääoma vaikuttaa ikäihmisten koettuun psyykkiseen hyvinvointiin.

Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008 ja 2010 väestökyselyllä kerättyä aineistoa, johon tehtyjen logististen regressioanalyysien tarkoituksena oli tutkia yhteyksiä ikäihmisten (65+) masennuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden ja sosiaalisen pääoman eri komponenttien välillä. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysillä arvioitiin psykososiaalisten interventioiden vaikutusta masennusoireisiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tämän lisäksi käytettiin kahta toisistaan riippumatonta laadullista aineistoa, joiden perusteella tunnistettiin sosiaalisen pääoman vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin vanhuusiässä(60+). Nämä aineistot kerättiin kahdesta fokusryhmähaastattelusta ja Suomessa vuonna 2008 toteutuneen väestökyselyn avoimesta kysymyksestä.

Tulokset Tutkimuksen mukaan myöhemmällä iällä niin määrällisesti kuin laadullisestikin rajalliset sosiaaliset verkostot ovat tässä väitöskirjassa käytetyn määritelmän mukaan voimakkaasti yhteydessä masennukseen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Matala rakenteellinen ja kognitiivinen sosiaalinen pääoma ovat molemmat merkittäviä ikäihmisten masennuksen ennustekijöitä, joskaannämä tulokset eivät ole täysin yhdenmukaisia tutkimuksessa käytettyjen aineistojen perusteella. Ikäihmisten vähäiset sosiaaliset kontaktiystäviin ja naapureihin sekä koettu epäluottamus ystäviä kohtaan liittyivät kaikki merkittävästi masennukseen, vaikkakaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä masennuksen ja naapureihin kohdistuvan epäluottamuksen välillä ei löytynyt. Sen sijaan vähäisen käytännössä saadun sosiaalisen tuen ja masennuksen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Samoin psyykkinen kuormittuneisuus oli merkitsevästi yhteydessä sosiaalisen pääoman kognitiivisiin komponentteihin, kuten koettuun yleiseen epäluottamukseen ja myös vain vähäiseen määrään sellaisia ihmisiä, joihin voi luottaa ja jotka välittävät. Tämän lisäksi väitöskirjan määrälliseen ja laadulliseen aineistoon perustuvat tulokset korostavat sitä, että ikäihmisten mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi sosiaaliset aktiviteetit ovat sekä yksilöllisesti merkittäviä että tehokkaita. Sosiaaliset aktiviteetit ovat tärkeä iäkkäiden mielenterveyden resurssi, koska ne luovat tunteen sosiaaliseen ryhmään kuulumisesta, jokapäiväisen elämän merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuudessa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin perusteella sosiaaliset aktiviteetit vähensivät merkittävästi masennusoireilua vertailuryhmiin nähden. Systemaattinen katsaus kuitenkin osoittaa, että psykososiaalisista menetelmistä on olemassa vain niukasti näyttöön perustuvaa tutkimusta. Tästä syystä tämä aineisto jäi pieneksi myös tässä tutkimuksessa – lisäksi systemaattisen katsauksen aineisto osoitti psykososiaalisten interventioiden vaikuttavan ikääntyneiden mielenterveyteenvain vähän tai ei lainkaan.

Johtopäätökset Väitöskirjan tulokset osoittavat, että mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on tarpeellista aktiivisesti ylläpitää ikäihmisten sosiaalisia verkostoja ja vuorovaikutusta. Ne iäkkäät, joilla on vähäinen sosiaalinen pääoma kärsivät muita todennäköisemmin mielenterveysongelmista. Tälle riskiryhmälle tulee löytää keinoja, joilla vahvistetaan sen sosiaalista verkostoitumista ja rikastutetaan sen sosiaalista elämää. Tämän lisäksi tulokset korostavat niitä merkittäviä mahdollisuuksia, joita oikealla tavalla toteutetuilla psykososiaalisilla interventioilla on tukea aktiivista ja tervettä ikääntymistä.

Place, publisher, year, edition, pages
Nordic School of Public Health NHV Göteborg, Sweden , 2012. , 88 p.
Series
NHV Reports and Doctor of Public Health-Theses, ISSN 0283-1961 ; NHV Report 2012:5
Keyword [en]
Mental health promotion, mental disorder prevention, older adults, depression, social capital, psychosocial interventions, mental health covariates
Keyword [fi]
Mielenterveyden edistäminen, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, ikäihmiset, masennus, sosiaalinen pääoma, psykososiaaliset interventiot, mielenterveyteen yhteydessä olevat tekijät
Keyword [sv]
Främjande av psykisk hälsa, förebyggande av psykisk ohälsa, äldre, depression, socialt kapital, psykosociala interventioner, den psykiska hälsans sambandsfaktorer
National Category
Medical and Health Sciences
Identifiers
URN: urn:nbn:se:norden:org:diva-3759ISBN: 978-91-86739-33-1 (print)OAI: oai:DiVA.org:norden-3759DiVA: diva2:787130
Public defence
2012-06-08, Nordic School of Public Health NHV, Göteborg, Sweden, 11:39 (English)
Opponent
Supervisors
Available from: 2015-02-09 Created: 2015-02-09 Last updated: 2015-02-09Bibliographically approved
List of papers
1. Understanding the role of social capital for mental wellbeing among older adults
Open this publication in new window or tab >>Understanding the role of social capital for mental wellbeing among older adults
Show others...
2013 (English)In: Ageing and Society, ISSN 0144-686X, Vol. 33, no 5, 804-825 p.Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

Previous research applying quantifiable measurements has established significant positive associations between social capital and mental health in older adults. This study aimed to obtain a deeper understanding of the causal mechanisms of social capital affecting mental wellbeing among older people. The study is based on two independent qualitative data materials collected through two focus group interviews and an open-ended question included in a Finnish population-based postal survey. The findings indicate that informal social contacts such as family members and life-long relationships between friends impact the experienced mental wellbeing among older adults due to shared life events, social support, mutual appreciation and trust, as well as a sense of belonging through common social activities. Hence, this study challenges Putnam's idea of social capital as a collective concept focusing on formal contacts and the benefits on a collective level. In addition, the findings highlight the obstacles specific to older adults in maintaining social networks and participation, which should be considered in order to promote mental health in later life.

Keyword
social capital; mental wellbeing; older adults; focus groups; population-based survey
National Category
Medical and Health Sciences
Identifiers
urn:nbn:se:norden:org:diva-3755 (URN)10.1017/S0144686X12000256 (DOI)
Available from: 2015-02-09 Created: 2015-02-09 Last updated: 2015-02-09Bibliographically approved
2. Structural and cognitive social capital and depression among older adults in two Nordic regions.
Open this publication in new window or tab >>Structural and cognitive social capital and depression among older adults in two Nordic regions.
Show others...
2012 (English)In: Aging & Mental Health, ISSN 1360-7863, E-ISSN 1364-6915, Vol. 16, no 6, 771-9 p.Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

OBJECTIVE: To study the association between structural and cognitive aspects of social capital and depression among older adults in two Nordic regions.

METHOD: Data were retrieved from a postal survey targeting older adults aged 65, 70, 75 and 80 years (N=6 838, response rate=64%) residing in the Västerbotten region (Sweden), and the Österbotten region (Finland) in 2010. The associations between structural (measured by frequency of social contact with friends and neighbours) and cognitive (measured by experienced trust in friends and neighbours) aspects of social capital and depression (measured by Geriatric Depression Scale, GDS-4) were tested by logistic regression analyses.

RESULTS: Both low structural and cognitive social capital as defined in the study showed statistically significant associations with depression in older adults. Only experienced trust in neighbours failed to show significant association with depression. In addition, being single and being 80 years of age indicated a higher risk of depression as defined by GDS-4.

CONCLUSION: The findings underline the connection between adequate levels of both structural and cognitive individual social capital and mental health in later life. They also suggest that the connection differs depending on various network types; the cognitive aspect of relationships between friends was connected to depression, while the connection was not found for neighbours. Further, the oldest age group in the sample (80 years of age) is pointed out as a population especially vulnerable for depression that should not be overlooked in mental health promotion and depression prevention.

Keyword
social capital, depression, older people, survey
National Category
Medical and Health Sciences
Identifiers
urn:nbn:se:norden:org:diva-3756 (URN)10.1080/13607863.2012.667784 (DOI)22486561 (PubMedID)
Available from: 2015-02-09 Created: 2015-02-09 Last updated: 2015-02-09Bibliographically approved
3. Cognitive components of social capital and mental health status among older adults: a population-based cross-sectional study.
Open this publication in new window or tab >>Cognitive components of social capital and mental health status among older adults: a population-based cross-sectional study.
2011 (English)In: Scandinavian Journal of Public Health, ISSN 1403-4948, E-ISSN 1651-1905, Vol. 39, no 7, 757-65 p.Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

AIMS: To determine the associations between the cognitive aspects of social capital and mental health status in older adults.

METHODS: Data on older people (65 years of age or older, n = 1,102) were retrieved from a general population mental health survey conducted in Finland in 2008. The response rate was 61%. The associations between self-reported depression (measured by the Composite International Diagnostic Interview Short Form, CIDI-SF) or psychological distress (measured by the General Health Questionnaire, GHQ-12) and perceived social support, sense of belonging, and trust were tested by logistic regression analyses.

RESULTS: For the cognitive social capital indicators, difficult access to help from neighbours showed a significant association with depression. Furthermore, not having people to count on, experiencing a lack of concern from other people, and feeling mistrust towards other people were all significantly associated with psychological distress.

CONCLUSIONS: Links between mental health and cognitive social capital indicate that social support and trust may be important factors to consider when developing interventions to promote mental health and prevent mental disorders among older adults.

National Category
Medical and Health Sciences
Identifiers
urn:nbn:se:norden:org:diva-3757 (URN)10.1177/1403494811418281 (DOI)21948976 (PubMedID)
Available from: 2015-02-09 Created: 2015-02-09 Last updated: 2015-02-09Bibliographically approved
4. Psychosocial interventions for the prevention of depression in older adults: systematic review and meta-analysis.
Open this publication in new window or tab >>Psychosocial interventions for the prevention of depression in older adults: systematic review and meta-analysis.
2011 (English)In: Journal of Aging and Health, ISSN 0898-2643, E-ISSN 1552-6887, Vol. 23, no 3, 387-416 p.Article in journal (Refereed) Published
Abstract [en]

OBJECTIVE: To assess the effectiveness of psychosocial interventions for the prevention of depression in older people.

METHOD: Systematic review and meta-analysis of prospective controlled trials.

RESULTS: Thirty studies were included. Overall, psychosocial interventions had a small but statistically significant effect on depressive symptoms (17 trials, standardized mean difference = -0.17, 95% CI = -0.31 to -0.03). In comparison with no-intervention controls, social activities were effective in reducing depressive symptoms, but results should be interpreted with caution due to the small number of trials. No statistically significant effect on depressive symptoms was found for physical exercise, skill training, reminiscence, or for multicomponent interventions.

DISCUSSION: Psychosocial interventions have a small but statistically significant effect in reducing depressive symptoms among older adults. The current evidence base for psychosocial interventions for primary prevention of depression in older people is weak, and further trials warranted especially for the most promising type of interventions evaluated, that is, social activities.

Keyword
systematic review and meta-analysis, prevention of depression among older adults, psychosocial interventions
National Category
Medical and Health Sciences
Identifiers
urn:nbn:se:norden:org:diva-3758 (URN)10.1177/0898264310378041 (DOI)20935250 (PubMedID)
Available from: 2015-02-09 Created: 2015-02-09 Last updated: 2015-02-09Bibliographically approved

Open Access in DiVA

NHV Report 2012:5(1295 kB)331 downloads
File information
File name FULLTEXT01.pdfFile size 1295 kBChecksum SHA-512
f413787fd540bd8b4ec971c5aee0697c97bb77558c10933d88bdbdf45290e60d3393ee7a34b7419775327283220fcc6c5daf65f7faf2ab4a88b10348c583a8fe
Type fulltextMimetype application/pdf

By organisation
Nordic School of Public Health NHV
Medical and Health Sciences

Search outside of DiVA

GoogleGoogle Scholar
Total: 331 downloads
The number of downloads is the sum of all downloads of full texts. It may include eg previous versions that are now no longer available

Total: 714 hits
CiteExportLink to record
Permanent link

Direct link
Cite
Citation style
  • apa
  • harvard1
  • ieee
  • modern-language-association-8th-edition
  • vancouver
  • Other style
More styles
Language
  • de-DE
  • en-GB
  • en-US
  • fi-FI
  • nn-NO
  • nn-NB
  • sv-SE
  • Other locale
More languages
Output format
  • html
  • text
  • asciidoc
  • rtf