Tämä Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama selvitys tarkastelee pohjoismaisten sopimusten ja EU-oikeuden suhdetta Suomen ja Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin 1.1.1995. Selvitys pyrkii tunnistamaan ovatko vuoden 1995 jälkeen toteutetut sopimusmuutokset johtuneet EU-oikeudesta johtuvista velvoitteista. Kun ajan myötä yhä useampaa kysymystä säännellään Euroopan unionin oikeudessa, Pohjoismaiden kyky ylläpitää tai kehittää EU-oikeudesta eriäviä mutta Pohjoismaiden kesken yhtenäisiä sääntöjä vähenee. Jotta pohjoismaisen yhteistyön toimintaedellytykset turvattaisiin myös jatkossa, pohjoismainen yhteistyö tulee ottaa huomioon EU:n lainsäädännön valmistelun aikana. Selvitys osoittaa, että tilanteissa joissa pohjoismainen yhteistyö tuo lisäarvoa, yhteistyön jatkamiseen on usein ollut mahdollista löytää oikeudellisia keinoja.